YOU WERE NEVER REALLY HERE

28.10.2018

You Were Never Really Here
You Were Never Really Here
Britannia, Ranska, USA 2017
Ohjaus: Lynne Ramsay
Käsikirjoitus: Lynne Ramsay
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Ekaterina Samsonov, Alessandro Nivola, Alex Manette
K16
89 min
puhuttu kieli: englanti

Lynne Ramsayn (Poikani Kevin, 2011) käsikirjoittama ja ohjaama You Were Never Really Here on käsittelemistään synkistä aiheista huolimatta tiivis ja väkivallalla mässäilemätön elokuva. Harvakseltaan elokuvia tekevä Ramsay palkittiin Jonathan Amesiin pienoisromaaniin pohjautuvasta käsikirjoituksestaan Cannesin elokuvajuhlilla. Ohjaajana Ramsaylle erityisen tärkeitä ovat tarinasta välittyvät tunnetilat, vaikka hallitusti ajoitetuilla leikkauksilla ja kuvakulmilla otetaankin pientä etäisyyttä raskaaseen tarinaan. Ramsay valitsee tarkasti mitä katsojille haluaa näyttää – ja mitä ei. Puolitoistatuntinen on käytetty tehokkaasti; turhaa täytettä ei ole lainkaan.

Elokuvaa on toistuvasti verrattu Martin Scorsesen Taksikuskiin (1976). Vertaus perustuu päähenkilöiden samansuuntaisiin mielenmaisemiin, menneisyyden piinaavuuteen ja psyykettä jyystävään nykyhetkeen. You Were Never Really Here onkin ennen kaikkea yhden ihmisen matka, suuremmat yhteiskunnalliset kysymykset painavat elokuvassa vähemmän.

Mainitun kaltainen tarina vaatii päähenkilön esittäjältä vakuuttavan roolisuorituksen, jollaisen niin ikään Cannesissa palkittu Joaquin Phoenix tarjoaa. Hän esittää Persianlahden sodan veteraania Joea, joka on siviilissä ottanut roolikseen jakaa omankädenoikeutta pedofiilirinkien pyörittäjille. Ulkopuolelta katsoen Joe näyttää suhtautuvan elämäänsä jopa häiritsevän rauhallisesti, vaikka kaikki onkin yhtä tuskaista painajaista.

Eräänä päivänä äitinsä (Judith Roberts) luona asuva Joe saa tehtäväkseen pelastaa senaattorin tyttären Ninan (Ekaterina Samsonov). Tilanne kärjistyy ja ihmisiä kuolee. Tehtävä on Joelle kamppailua niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Elokuva ei ole varsinaisesti toiminnallinen, vaan huomio pidetään toiminnan vaikutuksessa Joehin. Väkivalta on pääosin piilotettua, kuten Joen kovan kuoren alla kytevä sisäinen kärsimys, jonka vain elokuvakameran voima katsojille paljastaa.

Ville Kukkonen