Lupaava nuori nainen
Promising Young Woman
Yhdysvallat, 2020
Ohjaus: Emerald Fennell
Käsikirjoitus: Emerald Fennell
Pääosissa: Carey Mulligan, Bo Burnham, Alison Brie
K12
113 min
Puhutut kielet: englanti
Parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen Oscar-palkinnon voittanut Emerald Fennellin ohjaama Lupaava Nuori Nainen (2020) on synkkäsävytteinen komedia, joka ottaa kärkevästi kantaa keskusteluun naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Mustan komedian piirteitä omaava Lupaava Nuori Nainen on elokuva, joka samaan aikaan naurattaa, itkettää sekä karmii selkäpiitä.
Carey Mulligan tekee vahvan roolisuorituksen karkkimaisena, pehmeänä ja viattoman näköisenä Cassandrana. Tämä purkkapallounelma poksahtaa kuitenkin hyvin nopeasti, kun viattoman näköisestä naisesta kuoriutuu yöelämässä kostoa hautova vaanija. Päältäpäin Cassandra näyttää tyytyväiseltä elämäänsä: hän asuu vanhempiensa luona, työskentelee pienessä kahvilassa ja käy öisin ’metsästämässä’ miehiä, jotka vievät hänet kotiin liian humalaisena ja venyttävät rajoja. Kun vanha tuttu lääketieteellisestä eksyy kahvilaan (Bo Burnham) Cassandran kaksijakoinen elämä saa kolauksen ja Cassandra joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja syyn, miksi hän jätti itse lääketieteellisen. Voiko kostonhimo vielä hallita hänen koko elämäänsä?
Lupaava Nuori Nainen on epämukavaa katsottavaa ja syystä. Se kolahtaa varsinkin MeToo-keskustelun aikana ja sen jälkeen. Koko elokuva tuntuu vaihtelevan Cassandran tunnetilojen mukaan, jotka vaihtelevat raivosta oikeaan suruun. Milloin kostofantasia onnistuu täydellisesti ja taustalla raikuu Britney Spears, milloin menneisyyden haamut saavat hänet kiinni ja oikea suru sekä pettymys tavoittavat hänet. Yhden naisen kostofantasiana toimiva elokuva käsittelee mielenkiintoisesti teemoja seksuaalisen häirinnän ympärillä: miten kokemus siitä jättää jälkensä myös muihin ihmisiin, miten pitkälle ne usein johtavat ja kenellä on vastuu puhua ääneen.
Lupaava Nuori Nainen on jossain määrin tyypillinen kostoelokuva ja siinä onkin sen mahtipontisia piirteitä. Kohtaus, jossa Cassandra eksyy miesten kotiin, kun hän lopulta paljastaa valehdelleensa omasta tilastaan ja Carey Mulliganin silmät kirkastuvat sekä elekieli muuttuu täysin, katsoja tuntee voitonriemua. Silti Fennell onnistuu kuitenkin tuomaan syvyyttä elokuvaan tuomalla esiin Cassandran tuskan, epätoivon ja surun. Cassandra ei ole vain raivon täyttämä robotti, vaan ihminen, joka yrittää epätoivoisesti olla unohtamatta menneisyyttään.
Teksti: Sandra Marjamäki
Kuvan lähde: Universal