Aftersun
Iso-Britannia, Yhdysvallat 2022
Ohjaus & käsikirjoitus: Charlotte Wells
Pääosissa: Paul Mescal, Frankie Corio, Celia Rowlson-Hall
K7
102 min
Puhuttu kieli: englanti, turkki, espanja
Sophie (Frankie Corio), teini-iän kynnyksellä kipuileva skottinuorukainen viettää lomaansa isänsä Calum Aaron Pattersonin (Paul Mescal) luona tyypillisessä aurinkomatkakohteessa jossakin päin Turkkia. Aurinkoisen lomakohteen ulkokuoren taakse kätkeytyy kuitenkin aimo annos melankoliaa ja kasvukipuja.
Sophien osalta lomamatka on syväsukellus aikuisten maailmaan. Orastava teini-ikä tuo mukanaan liudan uusia kiinnostuksen kohteita: lävistykset, olut ja pojan kosketus tuntuvatkin yhtäkkiä hemmetin mielenkiintoisilta. Samalla, kun Sophie huokailee, että oispa kaljaa, Calum tuskailee, oispa rahaa. Rakastavan ja hyvinvoivan isän fasadia ylläpitävän Calumin rahaongelmat kulminoituvatkin pisteeseen, joka pistää isä-tytär-parivaljakon suhteen koetukselle.
Aftersun – päivämme (2022) auringossa on Charlotte Wellsin ensimmäinen kokopitkä elokuva, ja ohjaaja vie suorituksensa tyylipuhtaasti maaliin. Elokuva nostaa Wellsin välittömästi yhdeksi lupaavimmista ja kiinnostavimmista nykyohjaajista. Harvinaislaatuisen väkevä elokuva on kerännyt ylistystä niin kriitikoilta kuin yleisöltäkin. Se on jopa netonnut näyttelijätaituri Mescalille Oscar-ehdokkuuden. Hillitysti sinne tänne ripoteltu musiikki rytmittää elokuvan seesteisesti eteenpäin kulkevaksi elämänmakuiseksi draamavonkaleeksi. Arkiset äänet, kuten nukkumisesta lähtevä hiljainen tuhina ja aurinkorasvan iholle levittämisestä lähtevä lotina tuovat materiaalin lohduttoman lähelle ihoa, ja huomaamatta vetävät katsojan elokuvan sisälle turkkilaiseen turistirysään miljöötä ihmettelemään.
Aftersun on intiimi ja surullinen. Se tarttuu sydämeen ja antaa sille kunnon ravistuksen. Mutta Aftersun on myös iloinen ja inhimillinen. On kuin Wells olisi vanginnut kokonaisen elämän ja punonut koko tunteiden skaalan elokuvan kudelman sisään.
Miikka Kärkkäinen
Kuva: Filmikamari