Blue Jean
Iso-Britannia, 2022
Ohjaaja: Georgia Oakley
K12
97 min
Kieli: Englanti
Käsikirjoittaja-ohjaaja Georgia Oakleyn esikoiselokuva Blue Jean (2022) käsittelee homofobiaa 80-luvun lopun Isossa-Britanniassa. Keskellä AIDS-kriisin aiheuttamaa moraalipaniikkia Margaret Thatcherin konservatiivihallitus on ajamassa läpi lakipykälää 28, jonka tarkoituksena on kieltää viranomaisilta homoseksuaalisuuden edistämisen. Elokuva ei kuitenkaan ole poliittinen queerdraama lakipykälistä vaan muotokuva naisesta, joka taistelee itsehyväksynnän ja sisäistetyn homofobian kanssa. Esikuviensa Kelly Reichardtin and Chantal Akermanin tavoin Oakley keskittyy pieniin, henkilökohtaisiin asioihin.
Elokuvan päähenkilö on kaksoiselämää viettävä liikunnanopettaja Jean (Rosy McEwen). Päivisin hän opettaa liikuntaa yläkoululaisille, iltaisin hän viettää aikansa lesbobaarissa kavereidensa ja tyttöystävänsä Vivin (Kerrie Hayes) kanssa. Kotona heteronormatiiviset mallit tunkevat televisio-ohjelmien välityksellä Jeanin olohuoneeseen. Kun koulun uusi oppilas Lois (Lucy Halliday) näkee Jeanin lesbobaarissa alkaa Jean pelätä, että totuus hänen seksuaalisuudestaan paljastuu työpaikalla.
Oakley halusi kuvata elokuvan Super 16 -filmiformaatissa sen rakeisen tekstuurin vuoksi. Tuloksena on 80-luvulla tehtyjen elokuvien haalistuneen tomuisia pastillisävyjä jäljittelevä unenomainen vaikutelma. Oakley tavoittelee S16-formaatissa kuvattujen Carol (2015) ja Black Swan (2010) -elokuvien vaikutelmaa puhtoisesta päähenkilöstä, jonka alavire on paljon synkempi kuin mitä pinta antaa olettaa.
Lavastaja Soraya Gilanni Viljoen on tehnyt loistavaa työtä elokuvan sinisen värimaailman luomisessa. Elokuva välttyy olemasta yliampuva kirkasvärinen kasaripastissi vaan lavastus on eletyn oloista. Jeanin koti on esimerkiksi koskemattomana säilynyt oikea 80-luvun asunto. Jeanin kodin ja seksuaalivähemmistöjen tilojen likainen sinisyys asettuu vasten heteronormien kyllästämien tilojen, kuten koulun ja siskon kodin lämmintä ja hempeää väritunnelmaa.
Blue Jean ei ole sokeroitu queersankaritarina vaan Jean kuvataan oman aikansa yhteiskunnan tuotoksena, jonka halu olla sekaantumatta politiikkaan saa hänet tekemään arveluttavia valintoja. Elokuvan alussa Jean kertoo oppilailleen, että taistele tai pakene -reaktiossa ” Keho reagoi äkilliseen vaaraan ennen kuin aivot edes alkavat toimia”. Jean reagoi kehollisesti häntä piinaavaan paljastumisen pelkoon ja jatkuvaan oman identiteettinsä salaamiseen siten, että ei pysty nukahtamaan ilman rentoutuskasettia. Lopulta c-kasetti sotkeutuu nauhuriin ja myös Jean joutuu kohtamaan valintojensa seuraukset.
Elina Järvinen