Memories of Murder

Memories of Murder
Salinui chueok
Etelä-Korea 2003
Ohjaus: Bong Joon-ho
Käsikirjoitus: Bong Joon-ho ja Shim Sung-bo, Kim Kwang-rimin näytelmästä
Pääosissa: Song Kang-ho, Kim Sang-kyung, Kim Roi-ha, Song Jae-ho
K16
131 min
Puhutut kielet: korea

Länsimaalainen yleisö tuntee eteläkorealaisen ohjaaja Bong Joon-hon varmasti parhaiten Parasitesta (Gisaengchung, 2019), joka ensimmäisenä ei-englanninkielisenä elokuvana voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 2020. Kiitelty Memories of Murder (Salinui chueok, 2003) edustaa puolestaan Bongin tuotannon alkupäätä. Rikostarina perustuu osittain todellisiin tapahtumiin: 1980–90-luvuilla Hwaseongin kaupungissa tapahtuneisiin Korean ensimmäisiin sarjamurhiin.

Elokuvan alussa kuvataan peltomaisemien keskeltä löytyviä nuorten naisten ruumiita. Paikallinen virkavalta Park Doo-manin (Bongin luottonäyttelijä Song Kang-ho) johdolla saa avukseen soulilaisen etsivä Seo Tae-yoonin (Kim Sang-kyung) tapauksia selvittämään. Heidän valmiutensa näiden maassa ennennäkemättömien murhien selvittämiseen ovat kuitenkin olemattomat. Virkavalta toimii työssään epäjärjestelmällisesti, todisteita tuhoutuu huolimattomuuden vuoksi ja rikoksia yritetään ratkaista tuijottamalla epäiltyjä intensiivisesti silmiin. Näissä kohtauksissa tulee esiin myös Bongille tunnusomainen huumori, joka hyvin ajoitettuna toimii kaivattuna vastapainona synkälle aiheelle.

Memories of Murder on lajityypilleen tunnistettava rikoselokuva, joka saa lisämaustetta juuri mustasta huumorista sekä psykologisesta ulottuvuudesta. Murhatapausten selvittämisen rinnalla merkitykselliseksi nousee niiden aiheuttama henkinen kuormitus etsivien psyykeen. Tapausten lisääntyessä aika tuntuu käyvän vähiin, epätoivo nousee pinnalle, eikä aina pysytä moraalisten rajojen sisäpuolella.

Aiheen synkkyyttä ja hahmojen mielenmaisemaa korostaa osuvasti elokuvan harmaasävyinen ja utuinen väritys, joka vain hetkittäin saa kirkkaita värejä seurakseen. Erinomainen, positiivisia mainintoja saanut kuvaus keskittyy vuoroin laajoihin peltomaisemiin ja vuoroin pysähtyy tarkkailemaan läheltä hahmojen kasvojenliikkeitä heidän tunteitaan peilaten. Kokonaisuus on rauhallinen, aiheen huomioon ottaen jopa alavireinen, mutta taustalla 1980-luvun lopun korealaisessa yhteiskunnassa kuohuu, mikä näytetään katsojille muutamien mielenosoituskohtausten muodossa.

Teksti: Tiina Peltonen
Kuvan lähde: Filmikamari